Kuolleet | Siim Kallas uskalsi olla oikeaan aikaan oikeassa paikassa

Viron entinen pääministeri, valtiovarainministeri ja EU-komissaari Siim Kallas on kuollut. Kallas kuoli lauantain vastaisena yönä kotonaan Tallinnassa. Hän oli 77-vuotias. Kuolemasta ilmoitti Kallasin tytär, nykyinen EU:n ulkosuhdejohtaja ja Viron ensimmäinen naispääministeri (2021–24) Kaja Kallas. ”Surullisena joudun ilmoittamaan, että rakas isäni on kuollut yöllä”, Kaja Kallas kirjoitti sosiaalisessa mediassa. Siim Kallas kuului niihin ihmisiin, jotka vaikuttivat olevan aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hän oli merkittävässä roolissa 1980-luvulla, kun Viro itsenäistyi, 1990-luvulla, kun se perusti oman valuutan ja 2000-luvulla, kun Viro liittyi Euroopan unioniin ja sotilasliitto Natoon. Kallasia ei pidetty karismaattisena kansanvillitsijänä, vaan rauhallisena ja älykkäänä pragmaatikkona. Kallasin vuodesta 1988 tuntenut toimittaja ja poliitikko Lasse Lehtinen (sd) muistaa Kallasin ensisijaisesti tämän rohkeudesta. ”Hän oli uskalias tyyppi, joka heittäytyi asioihin, kun Viron piti muuttua kommunistimaasta kapitalistiseksi. Kallas uskalsi ottaa isoja riskejä kommunismin aikana”, Lehtinen sanoo. Kallas valmistui Tarton yliopiston talouslinjalta 1972 ja liittyi kommunistiseen puolueeseen. Hänet tunnettiin lähinnä radion tietokilpailuohjelman vetäjänä, vaikka hän työskenteli myös toimittajana ja virkamiehenä. Viro oli 1980-luvulla parhaiten toimeentulevia neuvostotasavaltoja, mutta hyvinvointi valui Moskovan pohjattomaan kitaan. Syyskuussa 1987 Kallas julkaisi yhdessä Edgar Savisaaren, Tiit Maden ja Mikk Titman kanssa lehtikirjoituksen otsikolla Isemajandav Eesti eli Omavarainen Viro. IME-kirjoituksena tunnetun tekstin vaikutus oli valtava. Teksti vaati Virolle taloudellista omavaraisuutta. Sekin astui Kremlin varpaille, vaikka edes poliittista saati valtiollista itsenäisyyttä ei vielä hahmoteltu. Suunnitelmataloudessa edes talous ei voinut olla itsenäinen. 1980-luvun lopulla Virossa nousi laaja väkivallaton kansannousu, jota nimitettiin laulavaksi vallankumoukseksi. IME-kirjoitus oli itsenäisyysliikkeen tärkeimpiä peruskiviä. Kallas erosi kommunistisesta puolueesta 1990. Hän perusti 1994 keskustaoikeistolaisen reformipuolueen. Kun Viro itsenäistyi 1991, Kallasista tuli uudelleen perustetun keskuspankin ensimmäinen pääjohtaja. Hänen piti kauhoa maailmalta rahoitusta melkein nollasta, jottei valtio kuollut kehtoonsa. Seuraava suurtehtävä oli oman valuutan perustaminen. Kallas päätti sitoa kruunun Saksan markkaan. Viron kruunu otettiin käyttöön 1992. 1990-luvun kaaoksessa Kallas sekaantui niin sanottuun 10 miljoonan dollarin tapaukseen. Kallasin johtama keskuspankki lainasi virolaiselle paikallispankille 10 miljoona dollaria, joilla piti ostaman polttoainetta Sveitsistä. Rahat katosivat jäljettömiin. Kallasia syytettiin virka-aseman väärinkäytöstä, mutta kaikista syytteistä luovuttiin lopuksi. Kallasin uraa tapaus ei vahingoittanut. Oikeusjuttujen aikaan Kallas toimi Viron ulkoministerinä 1995–96 ja valtiovarainministerinä 1999–2002. Pääministeriksi Kallas nousi 2002, kun Mart Laarin hallitus hajosi. Loppukautta oli edessä vain runsas vuosi, mutta se oli sitäkin tärkeämpi. Kallasin johdolla Viro kävi loppuun niin EU-neuvottelut kuin Naton jäsenyysneuvottelut. Vaalien jälkeen Kallas jatkoi Brysseliin. Hän toimi 2004–14 välisenä aikana komissaarina komission varapuheenjohtajana. Komissaarina hänen vastuullaan olivat ensin talous, sitten hallinto ja lopuksi liikenne. Kallas löysi itsensä lopulta väärästä paikasta, kun hän pyrki Viron presidentiksi vuonna 2016. Presidentin virka on Virossa pitkälti seremoniallinen, mutta olisi tarjonnut sinetin komealle uralle. Kallas pääsi toiselle kierrokselle, mutta vaali päätyi farssiin. Valitsijamiesjärjestelmä ei saanut tehtyä päätöstä Kallasin ja toisen ehdokkaan välillä, ja molemmat vetäytyivät kisasta. Parlamentti valitsi kompromissiehdokkaaksi Kersti Kaljulaidin. Siim Kallas valittiin parlamentin eli riigikogun edustajaksi viisi kertaa. Hän luopui paikastaan heikentyneen terveytensä vuoksi 2024. Kallasilla on vaimonsa Kristi Kallasin kanssa myös poika Ũlo Kallas, joka työskentelee yrittäjänä. Hän harrasti pyöräilyä ja purjehdusta.