Tulevaisuus | Tekoäly on jo valjastettu tappamaan sodissa, mutta kehityksen jarrutus jakaa alan johtajat

Tekoäly-yhtiö Open AI:n kehittyneimmät mallit ovat käyttäytyneet ”huolestuttavalla tavalla” viime kuukausien aikana. Mallit ovat esimerkiksi kehittäneet tapoja ohittaa niihin ohjelmoituja rajoituksia, esittää väärää tietoa sekä piilotella niiden tekemiä virheitä käyttäjiltään, käy ilmi Open AI:n tuoreesta blogijulkaisusta. Yhdessä tapauksessa tekoälymalli käytti luvatta tietomurrossa vuodettuja tietoja. Ilmoitus on jatkoa kesällä ilmi tulleelle tapaukselle, jossa yhtiön tekoälymalli karkasi testijärjestelmästä ja teki yksin kyberhyökkäyksen toiseen yritykseen. Open AI:n kanssa tekoälymarkkinoilla kilpaileva Anthropic puolestaan raportoi viime viikolla, että sen tekoälyohjelmilla on mahdollisesti yritetty valmistaa biologisia aseita. Malleja on myös yritetty hyödyntää vakoiluun ja propaganda-artikkeleiden luomiseen. Keskustelu tekoälyn vaarallisuudesta ja sen säätelystä on leimahtanut viime aikoina sen jälkeen, kun tekoäly-yhtiö Anthropicin entinen johtava tutkija Jacob Coxon varoitti, että tekoäly ”voi tappaa meidät kaikki”. Tuoreimpana tahona mukaan on tullut Britannian kuningas Charles. Hän isännöi torstaina Skotlannissa kokousta siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää yhteiskunnan hyväksi. Charles totesi kokouksessa, että tekoäly voi olla eksistentiaalinen uhka ihmiskunnalle, mikäli se päätyy vääriin käsiin. Charles muistuttaa, että vaikka tekoälyllä voidaan pelastaa ihmishenkiä, se voi kuitenkin myös riistää niitä. ”Tarvitsemme riittävät keinot valvoa tekoälyä, ennen kuin on liian myöhäistä”, Charles sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan. Tekoäly on jo valjastettu ihmisten tappamiseen sodissa. Esimerkiksi Ukrainassa tekoälyn käyttö sodankäynnissä on ollut arkipäivää jo vuosia. Brittiläinen talouslehti Financial Times raportoi vastikään, kuinka Ukrainan käyttämät droonit osaavat tunnistaa sotilaskalustoa. Sen jälkeen sotilaat voivat ohjeistaa drooneja tuhoamaan kohteensa. Kaikkeen ei edes tekoäly vielä pysty. Ukrainan käyttämät droonit eivät esimerkiksi erota ystävää vihollisesta tai sitä, onko kohteessa siviilejä vai sotilaita. On myös arvioitu, että Venäjä on tappanut Ukrainassa siviilejä täysin tekoälyn ohjaamalla droonilla. Yhdysvallat on niin ikään käyttänyt tekoälyä sodassaan Irania vastaan. Talouslehti Forbes kertoi jo maaliskuussa, miten Yhdysvallat pystyi iskemään yli tuhanteen kohteeseen vuorokaudessa tekoälyavusteisesti. Samanaikaisesti tekoälyn osumatarkkuus on ollut heikompi kuin ihmisanalytiikkojen. Lukuisat tekoälyalan johtajat ovat kertoneet olevansa valmiita hidastamaan huippuluokan tekoälyn kehitystä. Näin ovat sanoneet esimerkiksi Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altman sekä Anthropicin toimitusjohtaja Dario Amodei. Alan suuryritykset ovat väläytelleet mahdollisuutta alalle yhteisen valvontaelimen luomisesta. Kaikki tekoälyalan johtajat eivät ole yhtä innoissaan. Esimerkiksi Metan toimitusjohtaja Mark Zuckerberg totesi aiemmin tällä viikolla, ettei kehitystyötä tarvitse hidastaa. Hänen mukaansa tekoäly-yritysten välinen kilpailu motivoi yrityksiä jo tarpeeksi kehittämään omien tekoälymalliensa turvallisuutta. Tekoälybuumin kärkiyhtiö Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang on samoilla linjoilla Zuckerbergin kanssa. Tekoälykehityksen rajoittaminen esimerkiksi lainsäädännöllä on hänen mukaansa ”täysin tarpeetonta”, kertoo muun muassa CNBC. ”Meidän tulee kehittää tuotteita ja testata niitä huolellisesti. Jos ne eivät ole vielä valmiita julkaistavaksi, niin sitten jatkamme niiden testaamista ja kehittämistä, kunnes ne ovat valmiita”, Huang sanoo. Huang oli paikalla myös kuningas Charlesin järjestämässä kokouksessa, jossa hän muistutti tekoälykehityksen positiivisista puolista.